Sosiaaliporno – tuo loppumaton ylemmyyden tunteen lähde naruttaa meitä fiksuja ja ajattelevia ihmisiä kerrasta toiseen. Ne toimijat, jotka tekevät sillä rahaa, tuntevat meidät hyvin. Vai mitä luulet, miksi Seiska-lehti pärjää vuodesta toiseen?
Seiska julkaisi kuvan pääministerin takapuolesta ja julkaistessaan tiesi, että osakkeenomistajat kiittävät varmasti. Twitter syttyi lähes infernaalisiin liekkeihin välittömästi, kun tuhannet ja taas tuhannet ihmiset kiirehtivät ilmaisemaan paheksuntansa asiasta. Toki, ensin käytyään Seiskan sivuilla katsomassa kuvaa ja tyydyttämässä Seiskan mainosmyynnin tarpeita.
Oliko kuvan ottaminen ja julkaiseminen mautonta? Aivan varmasti. Oliko se tarpeetonta? Takuulla. Entä laitonta? No, ei.
Oliko se tarkoituksenmukaista?
Seiskan tarkoitus on aiheuttaa närää ja parran pärinää. Mitä enemmän ihmiset puhuvat Seiskan julkaisuista, sitä enemmän sivuilla on kävijöitä ja kiinnostus mainostajien silmissä kasvaa.
Ne lukuisat Twitter-paheksujat levittivät uutista ja kuvaa paljon enemmän kuin Seiska olisi ikinä itse pystynyt. Eli siis jokainen, joka levitti Seiskan juttua eteenpäin edesauttoi Seiskan taloudellisia pyrkimyksiä. Mitäpä luulet, ajatellaanko Seiskassa tuon melko mittavan mediahuomion jälkeen, että “nyt tehtiin väärin, tätä ei enää anneta tapahtua”?
Hetkeä myöhemmin joku VKK:n edustaja otti kuvan toisesta kansanedustajasta eduskunnan kahvilassa ja levitti sitä Twitterissä hetkeen sopivan saatetekstin kera. Ja taas syöttiin tartuttiin! Oikein vetäistiin viehe kurkkuun asti. Sama toistuu kerta toisensa jälkeen. Saman puolueen puheenjohtaja twiittaa jotain täydellisen päätöntä, jossa jokainen sana kirkuu provokaatiota ja Twitter-kansa jakaa ilman suodatinta ja tyytyväisenä siitä, että nyt huomattiin tyhmä twiitti.
VKK:n tarkoitus ei lyhyestä historiastaan päätellen ole mikään yhteiskuntaa rakentavan, älykkään ja hyödyllisen politiikan tekeminen, vaan huomion saaminen keinolla millä hyvänsä. Jotenkin oletan, että huomion saaminen hyvällä ja oivaltavalla politiikalla tuntuu liian vaikealta ja siksi strategiaksi onkin valittu tuo toinen, aika paljon tehokkaampi tie.
Mikä on pahinta, mitä Seiskalle tai VKK:lle voisi tapahtua salakuvan julkaisemisen jälkeen? Se, että kukaan ei noteeraisi. Jos ihmiset jättäisivät nuo erilaiset mauttomuudet omaan, mitättömään arvoonsa, ne menettäisivät merkityksensä. Toki, tilalle tulisi muuta, ehkä pahempaakin, sillä noiden huomiosta elävien organismien tehtävä on keksiä uusia jekkuja, kun vanhat ovat väljähtäneet.
Kun minä nyt kerran tässä uskomattomassa ylivertaisuudessani näin hyvin ymmärrän tämän asian, niin miksi minä en valistaisi teitä taulapäitä olemaan jakamatta noita typeriä julkaisuja? No, siksi, että minä teen ihan sitä samaa. Oikeastaan aina huomaamattani. Tässäkin kirjoituksessa olen maininnut Seiskan kahdeksan kertaa ja VKK:n neljä kertaa.
Syy siihen on se, että nauttimalla sosiaalipornoa pääsemme osalliseksi hermoja kutkuttavaan tapahtumaan, jossa meidän ei tarvitse olla tekijä, eikä edes kärsijä. Voimme olla sivustahuutelijoita, siis ei vastuuta mistään, ei tarvetta faktojen tarkistukselle tai pelkoa syyttömän ristiinnaulitsemisesta, koska me voimme aina vedota siihen, että olemme vain tavallisia, median manipuloimia ressukoita, emmekä siis voi mitenkään tietää kaikkea tarpeellista. Ja jos olemme oikeassa, voimme aina sanoa, että mitä minä sanoin.
Sosiaaliporno on pakotie arjesta. Se myy aivan helvetisti. Kun turrumme siihen, luodaan yhä raaempaa materiaalia. Ja sekin myy. Rajaa ei ole missään. Ja se on ihan kokonaan meidän kuluttajien syytä.
Mielipiteiden maitolaituri 